Kuljetusketju

Kuljetusketju kuvaa raaka-aineiden toimittamista tuotantoon ja/tai tuotteiden toimittamista asiakkaille. Kuljetusketju sisältää kuljettamisen, käsittelyn ja varastoinnin eri vaiheita. Tyypillisesti kuljetusketjussa on useita kuljettamisen ja logistiikan operaattoreita, samoin kuin kuljettamisen eri muotoja. Kuljetusketjuja tehostamalla yritys voi saavuttaa taloudellisia säästöjä, parantaa energiatehokkuutta sekä suojella ympäristöä.

 Kuljetusketju.pdf

Logistiikkaketju

Kuljetusten päästöt ja ympäristövaikutukset

Kasvihuonepäästöt

Liikennesektorilla merkittävin kasvihuonekaasu on hiilidioksidi. Sitä syntyy jokaisesta kulutetusta bensiinilitrasta 2350 g ja dieselöljylitrasta 2660 g. Liikenteessä syntyy myös muita kasvihuonekaasuja, mm. typpioksiduulia ja metaania. Vuonna 2005 Suomen kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 16 % maan kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Liikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä oli noin 18 %, metaanipäästöistä noin 1 % ja typpioksiduulipäästöistä noin 8 %. Ilman toimenpiteitä liikenteen päästöjen arvioidaan kasvavan noin miljoonan hiilidioksiditonnin verran vuoteen 2020-2025 mennessä. Lähde: liikenne- ja viestintäministeriö

Eri kasvihuonepäästöjä vertailtaessa ja huomioitaessa on hyvä pyrkiä yhteismitallistamaan eri päästötyypit. Ekvivalenttinen hiilidioksidi tarkoittaa kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitallistamista. Sen avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Eri kasvihuonekaasupäästöt yhteismitallistetaan eli muunnetaan ekvivalenttiseksi hiilidioksidiksi laskennallisen kertoimen (GWP100) avulla.

Ilman epäpuhtaudet

Liikenteen osuus hiilimonoksidipäästöistä on noin 60 %, hiilivetypäästöistä noin 30 %, hiukkaspäästöistä noin 15 %, rikkidioksidipäästöistä noin 20 % ja typen oksidipäästöistä noin 50 %. Autoliikenteen päästöt tapahtuvat matalalla, ihmisten hengityskorkeudella, ja päästöt ovat suurimmillaan taajamien keskustoissa, joissa myös ihmisiä on eniten, liikenne vaikuttaa ilmanlaatuun ja ihmisten terveyteen vielä päästöosuuttaankin enemmän. Lähde: liikenne- ja viestintäministeriö

Melu ja tärinä

Lähes miljoona suomalaista asuu alueilla, joilla keskiäänitaso ulkona ylittää päivisin ulkomelun ohjearvon, 55 dB. Nämä alueet ovat lähes kokonaan liikenteen melualueita. Melu heikentää elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä sekä vaikuttaa monien ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn kielteisesti. Melulla on eräitä välittömiä vaikutuksia ihmisiin. Näitä ovat mm. erilaiset fysiologiset vaikutukset kuten yhteys sydän- ja verisuonitauteihin. Melu vaikuttaa myös viestintään ja uneen sekä saattaa aiheuttaa stressiä tai muita kielteisiä tunne- ja kognitiivisia kokemuksia. Lähde: liikenne- ja viestintäministeriö

Luonnonvarojen ja tilan käyttö sekä jätteet

Liikenneväylien rakentaminen ja kunnossapito ovat merkittävin kiinteitä luonnonvaroja kuluttava ja jätteitä tuottava toiminto liikennesektorilla. Keskeisimpiä rakentamisessa tarvittavia luonnonvaroja ovat erilaiset maa- ja kiviainekset.

Väylät ja muut liikenteen vaatimat rakennelmat vaativat huomattavan määrän tilaa. Kaiken kaikkiaan yleisiä teitä on noin 78 000 kilometriä, ratoja noin 5800 kilometriä ja virallisia vesiväyliä noin 18 000 kilometriä. Yleisten teiden, yksityisteiden ja katujen tilantarpeeksi koko Suomessa on arvioitu noin 5100 km².

Väylien rakentamisen ja kunnossapidon lisäksi myös liikennevälineiden valmistaminen, huolto ja käytöstä poisto kuluttavat luonnonvaroja ja tuottavat jätteitä. Lähde: liikenne- ja viestintäministeriö

Päästöt vesistöön ja maaperään   

Liikenneväylien ja -välineiden kunnossapidossa käytetään monia ympäristölle haitallisia aineita. Määrällisesti eniten käytetään liukkaudentorjunta-aineita, erityisesti suolaa. Muita liikennesektorilla käytettyjä, ympäristölle haitallisia aineita ovat mm. öljy ja liuottimet, rikkakasvien torjunta-aineet, puunkyllästysaineet sekä vieraiden eliöiden kiinnittymistä ehkäisevät veneenpohjamaalit eli ns. antifouling-aineet. 

Liukkaudentorjunta- ym. aineet voivat kertyä maaperään, pohjavesiin tai sedimenttiin haitaksi asti. Aluetta pidetään pilaantuneena, jos siihen päässeet aineet voivat aiheuttaa vaaraa tai haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristölle, vähentää ympäristön viihtyisyyttä tai käyttöarvoa tai muuten loukata yksityistä tai yleistä etua. Lähde: liikenne- ja viestintäministeriö

Vaikutukset biodiversiteettiin

Liikenne vaikuttaa biodiversiteettiin eli luonnon monimuotoisuuteen sekä negatiivisesti että positiivisesti. Negatiivisia vaikutuksia ovat mm. liikenneväylien rakentamiseen liittyvä elinympäristöjen tuhoutuminen paikallistasolla sekä aluetasolla yhtenäisten luonnonalueiden pirstoutuminen, vieraslajien leviäminen sekä välillisesti myös ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Positiiviset vaikutukset liittyvät lähinnä perinnebiotooppeihin ja niiden eliöstöön. Lähde: liikenne- ja viestintäministeriö

Luvut sisältävät rautatieliikenteen osalta sähköjunaliikenteen osuuden voimalaitosten päästöistä, ulkomaille suuntautuvan vesiliikenteen ja ilmaliikenteen päästöt Suomen talousvyöhykkeellä.

Lähde: LIPASTO2006 laskentajärjestelmä 

Suomen liikenteen päästöt ja energiankulutus vuonna 2006

Kuljetusten päästötyypit

Hiilidioksidi (CO₂) on tärkein kasvihuonekaasu, sillä sen päästömäärät ovat suuret ja se pysyy ilmakehässä pitkään. Lisääntyvillä pitoisuuksilla on tunnettu ja välitön maapallon pintaa lämmittävä vaikutus.  

Typen oksidit (NOx) vaikuttavat ilmastoon välillisesti kahdella tavalla. Auringonvalon vaikutuksesta ne tuottavat otsonia, mutta toisaalta ne myös vähentävät ilmakehän metaanikertymiä. Sekä otsoni että metaani ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja. Lopputuloksena on, että otsonin vaikutukset ovat hallitsevia metaaniin nähden, ja seurauksena on maapallon lämpeneminen. Lähde Euroopan talous - ja sosiaalikomitea.

Metaani (CH₄₎ ) on moninkertaisesti hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, ja sen kasvaneet pitoisuudet ilmakehässä tekevät siitä yhden suurimmista ilmaston lämpenemisen aiheuttajista. Metaani aiheuttaa kasvihuoneilmiöstä 4–9 %. Metaanin elinikä ilmakehässä on kuitenkin suhteellisen lyhyt, noin kymmenen vuotta. Metaanipäästöistä kaksi kolmasosaa ovat ihmisen aiheuttamia. Metaanipäästöjä syntyy pääasiassa fossiilisten polttoaineiden polttamisesta, kaatopaikoista, riisinviljelystä sekä karja- ja maataloudesta. Metaanipäästöjen arvellaan tulevaisuudessa syntyvän enenevissä määrin kaatopaikoille kasaantuvasta jätteestä.[1] Siperian turvesoiden ikiroudan sulamisesta voi aiheutua jopa 70 000 miljoonan tonnin metaanipäästöt, jotka edelleen kiihdyttäisivät ilmastonmuutosta. Lähde Wikipedia

Typpidioksidi(N₂O) on terveysvaikutusten kannalta merkittävin typenoksideista. Typpidioksidi aiheuttaa keuhkoputkien supistumista sekä terveillä että hengityssairailla, erityisesti astmaatikoilla. Typenoksideilla on suoria kasvillisuusvaikutuksia ja epäsuorasti typen yhdisteet aiheuttavat vesistöjen ja maaperän happamoitumista ja rehevöitymistä. 

Hiilimonoksidi (CO) on hajuton, väritön, myrkyllinen, reaktioherkkä ja erittäin helposti syttyvä kaasu . Pääasiassa hiilimonoksidia sisältävistä kaasuseoksista käytetään usein nimeä häkä. Hiilimonoksidi sitoutuu hemoglobiinin rautaioneihin 250 kertaa tiukemmin kuin happikaasu. Vereen päästyään se siis heikentää elimistön kykyä kuljettaa happea. Tarpeeksi suuri määrä hiilimonoksidia veressä saa ihmisen menettämään tajuntansa. Lähde Wikipedia  

Pienhiukkaset (PM) ovat halkaisijaltaan alle 2.5 mikrometriä (µm). Pienhiukkaset ovat osa hengitettäviä hiukkasia. Pienhiukkasia tulee ilmaan polttoaineiden palamisessa, erityisesti pienpoltossa. Pienhiukkasiksi muuntuvat myös ilmaan päästetyt rikkidioksidi- ja typpidioksidikaasut. Pienhiukkaset voivat kulkeutua ilmamassojen mukana jopa tuhansia kilometrejä ja poistuvat ilmakehästä tehokkaasti vasta sateen mukana. Lähde ympäristöministeriön ja Ilmatieteen laitoksen toteuttama ilmanlaatu sivusto. 

Rikkidioksidi (SO2) on happamoittava kaasu. Se happamoittaa järviä ja maa-alueita, jolloin kasvit ja eliöstö kärsivät vaurioita tai jopa osin tuhoutuvat. Rikkidioksidi päästöjä aiheuttaa erityisesti lämmöntuotanto fossiilisilla polttoaineilla, puu- ja metalliteollisuus sekä öljynjalostamot. 

Kuljetusten tehokkuus

Kuljetusten tehokkuus on tärkeä osa yritysten kilpailukykyä. Hyvin suunnitellut ja toimivat kuljetusketjut säästävät resursseja, aikaa ja ympäristöä. Tehokkuutta mitataan tyypillisesti kaluston täyttö- ja käyttöasteella energian kulutuksella tonnia ja tonnikilometriä kohti. Mittaamisessa tärkeitä asioita ovat myös eurot ja päästöt. Materiaali kuljetusten ollessa pakollisia on tärkeää optimoida kuljetukset esimerkiksi niin, että kuljetettavan tavaran määrä ajomatkan suhteen on mahdollisimman suuri. Tehokkuutta voidaan parantaa myös yhteistyön avulla.  

Kuljetusten kehittäminen

Kuljetusten kehittämistä tarkastellaan energiakatselmoinneissa seuraavista näkökulmista eli henkilöstö, kalusto ja järjestely. Kutakin näistä aihealueista puolestaan arvioidaan turvallisuus, ympäristö, työ- ja terveysnäkökulmista. Kuljetusten kehittämisen päämääränä on parantaa tehokkuutta, energiatehokkuutta, saavuttaa säästöjä sekä vähentää päästöjä. Kuljetusten kehittäminen pk- ja elintarvikeyrityksissä

Kuljetusten turvallisuus

Kuljetusten turvallisuus vaikuttaa henkilö- sekä ympäristövahinkojen määrään. Kuljettajien kouluttaminen on yksi tapa parantaa asioita. Kuljetustapahtuman turvallisuuteen voidaan vaikuttaa mm. seuraavien asioiden kautta: vastuiden selkiyttäminen, koulutus ja perehdyttäminen, tilannenopeudet, työaikadirektiivi, vaarallisten aineiden kuljetusmääräykset. Seuraavassa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n näkulma kuljetusten turvallisuusasioihin, sekä linkki opetusministeriö kestävän kehityksen sivuille.
 

Kuljetusten katselmus / Kuljetusten katselmointi /  Kuljetusten energiakatselmus / Kuljetusten energiakatselmointi 

Kuljetusten energiakatselmointi on tarkoitettu palvelemaan kuljetuksia käyttävien yritysten tarpeita. Mallin avulla voidaan tarkastella ketjuja, joissa on mukana eri kuljetusmuotoja. Kuljetus- ja muita logistiikkapalveluja tuottavat yritykset ovat välillisesti katselmoinnissa mukana omien asiakasyritystensä kautta. 

Menetelmällä tuetaan myös yleisesti yritysten kuljetusketjuihin liittyvää yhteistyön kehittämistä, yhteisten tiedonkeräysmenetelmien, analysoinnin ja raportoinnin avulla. Menetelmällä pyritään yhtenäistämään käytäntöjä ja välttämään tarpeettomien päällekkäisyyksien syntymistä vaihtoehtona yrityskohtaisiin toteutuksiin. Menetelmä tukee myös yritysten ympäristöraportointia kuljetusten kannalta. Seuraavasta löytyvät Motiva Oy:n ohjeet kuljetusketjujen energiakatselmuksen toteuttamiseen.

Kuljetusketjujen energiakatselmointi tarjoaa ulkopuolisen kokonaisnäkemyksen kuljetusketjusta. Katselmoinnissa huomioidaan mm. kuljetusten tehokkuus-, ympäristö- ja laatuasiat. Katselmointi lisää yrityksen kilpailukykyä mm. seuraavista syistä johtuen: energia- ja kuljetuskustannusten säästöt, tehokkuuden parantuminen, suunnitelmallisuuden lisääntyminen ja kuljettajien koulutuksen täsmentyminen. Esimerkkejä energiakatselmoinnin hyödyistä, sekä linkit Parma Oy:n ja OMG Harvajavallan tapauksiin saat tästä.
 

Kuljetusten ympäristöraportti 

Kuljetusten ympäristöraportti on yksi kuljetusten energiakatselmoinnin hyödyistä. Kuljetusten ympäristöraportti voidaan liittää osaksi yritysten yhteiskuntavastuu- ja ympäristöraportointia. Raportti antaa tietoa mm. kuljetuksiin liittyvästä energiankulutuksesta ja hiilioksidipäästöistä tuote ja raaka-ainekohtaisesti. Esimerkki kuljetusten ympäristöraportista: kuljetusten ympäristöraportti. Lisätietoa kuljetusten raportoinnista ja seurannasta saat lisätietoa esimerkiksi EMISTRASTA, joka on kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä.
 

Kuljetusten energiatehokkuus 

Kuljetusten energiatehokkuus tulee jatkossa korostumaan useista syistä, joita ovat mm. energian korkea hinta, turvallisuuden korostuminen kuljetustoiminnassa, yrityksen toiminnan ympäristöraportointi myös kuljetusten osalta sekä energiapalveludirektiivin säästötavoitteet liikennesektorille. Kuljetusten energiakatselmoinnin avulla on mahdollista saavuttaa noin 10-20% säästöt kuljetusten energiakustannuksissa. Case energiatehokkuudesta: Kuljetusketjujen energiasäästöasiat & kuljetusten energiakatselmus 

Energiapalveludirektiivi  

Energiapalveludirektiivi tulee vaikuttamaan liikenteen ja kuljetusten energiapolitiikkaan. Direktiivin tavoitteena on parantaa energiankäytön lopputehokkuutta päästökaupan ulkopuolisilla toimialoilla, joista liikenne on suurin. Direktiivin tavoitteena on saavuttaa yhdeksän prosentin tehokkuuden parantuminen ajanjaksolla 2008 -2016. Kuljetusten energiakatselmointi tarjoaa omalta osaltaan keinoja vastata myös näihin haasteisiin. Lisätietoa energiapalveludirektiivistä löytyy kauppa- ja teollisuusministeriön raportista.